Mitä nyt taas

Okei tuo loppu oli vähän ylidramatisoitu, mutt pointti on siis, et jos mä en koskaan avaudu kellekään, niin eihän kukaan ikinä opi tuntemaan mua. Onko mua sillon oikeesti edes olemassa? Kukaan ei koskaan pääse näkemään sitä oikeaa minää.

On kuitenkin tosi lohduttavaa, että ainakin te lukijat opitte tuntemaan mua tän blogin kautta :)

.

.

Ensimmäiset 6 kk sen jälkeen kun muutin pois kotoa olivat hyvin pimeää aikaa. Kiukku, Suru, ja Ahdistus eivät millään raaskineet antaa minun lähteä yksin suureen kaupunkiin.

Onneksi asiat ovat nyt tasoittuneet aika paljon.

[Niin, voi tosiaan sanoa Koo:ksi (’K’). ’KuningatAlkoholi’ on ehkä vähän turhan pitkä & juhlava :)]

-K

.

.

Ja näin sitä apua ei tuu sit koskaan haettua :D

.

.

.

.

.

Kiitokset teille kaikille, jotka olette tätä blogia käyneet vilkaisemassa tän parin viikon aikana! Ootte ihania<3

-K

.