Mitä nyt taas

huonoja fiiliksiä taas

23.04.2015 - 13:48 / KuningatarAlkoholi.

15 vastausta - “huonoja fiiliksiä taas”

BonaFide Kirjoittaa:
24.04.2015 - 10:37

Kuulostaa hyvin tutulta. Kiitos jälleen tästä postauksesta. Blogisi on arvokas.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
24.04.2015 - 19:16

@BonaFide: Kiitos itsellesi kun jaksat lukea näitä ^^ Suuri halaus<3

M Kirjoittaa:
25.04.2015 - 13:54

Sama vika. Pilasin iteltäni jopä kauan odotetun pääsiäisloman! Päätin kieriskellä syyllisyydessä siitä, että olen täällä omassa kotona lukemassa tenttiin, enkä ole kotipaikkakunnallani vaikka on vapaata. Ja lisäksi kieriskelin ihan varalta siinäki syyllisyyden tunteessa että serkkutyttö oli käymässä täällä suunnalla, eikä mulla ollu aikaa hänen tapaamiseensa. Niinpä ihan ite pilasin iteltäni sen kauan odotetun loman. Ja tällä hetkellä koen syyllisyyttä siitä että pitäis laittaa pihaa ja pitäis siivota ja pitäis lukea tenttiin. Ja teen niistä ainoastaan yhtä, eli luen tenttiin. Mutta lukiessani koen syyllisyyttä siitä miksen tee tuota kaikkea muutaki. Ja tentissä luultavasti koen syyllisyyttä siitä miten oon vaan kokenu syyllisyyttä, enkä oo keskittyny lukemiseen. Tämä on jatkuva oravanpyörä. Kunpa vois keskittyä vaan omaan elämäänsä, eikä koko ajan ois olo että pitää olla olemassa koko maailmaa varten.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
26.04.2015 - 9:47

@M: Kyllä! Lomalla itselläkin iskee kauhee syylisyys, koska ’pitäis’ olla koko ajan tekemässä jotain hyödyllistä. Ei voi vaan antaa itsensä rentoutua ja elää hetkestä. Aina on jotain mitä stressata. Kesälomaakin odottelen kovasti, mutta silloin varmaan murehdin vuorostaan sitä, et miksen tee kesäopintoja tai jotain…Tällälailla.

M Kirjoittaa:
26.04.2015 - 14:01

@KuningatarAlkoholi: Juu kato kesäksi on jo buukattu kovastikki opintoja, jotka ei edes edistä valmistumista millään tavalla. Ettei kukaan nyt vaan luule että sitä lomaillaan lomalla. Tämä on oikeesti aika hanurista :(

Anna Kirjoittaa:
27.04.2015 - 10:09

Kiitos tästä! Yksi krooninen syyllistyjä täällä myös tunnisti itsensä sarjakuvasta. Eksällä oli tapana sanoa, että mulla on luterilaisen velvollisuudentunto ja katolilaisen syyllisyydentunto. ;D Tuo loma-ahdistus on myös mun erikoistumisalaa. Siitä seuraa, että viikonloppuisin pitää järjestää kalenteri täyteen kavereiden tapaamisia, siivota kämppä tai ahdistus- ja itsevihakohtaus saattaa iskeä. Oon todennut viime aikoina, että tekemättä jäävien asioiden määrä näyttää olevan mulla vakio, oli töitä sitten 60 tuntia viikossa tai 20 tuntia viikossa. Siinä taitaa vaikuttaa juuri se syyllisyyden aiheuttama lamaantuminen – kun on enemmän vapaa-aikaa, on myös enemmän aikaa kieriä siinä syyllisyydessä.

Voimia syyllisyyden tunteiden kanssa painimiselle ja kiitokset mahtavista sarjakuvista! Tästä blogista on muodostunut mulle todella tärkeä paikka, kun saan nähdä, että joku muukin kokee vaikeita ja järjettömiltä vaikuttavia tunteita. Niin, ja pidän myös tosi paljon piirrostyylistäsi. <3

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
27.04.2015 - 19:48

@Anna: Paras tapa vältellä näitä ikäviä fiiliksiä on tosiaan pitää itsensä mahdollisimman kiireisenä :D Se on paljon helpompaa jos voi uppoutua esim. opiskeluun tai töihin. Lomalla se onkin sit vaikeampaa. Voi että, koko vuoden odotan kesälomaa, mut sit kun se vihdoin alkaa niin se tarkoittaa vaan sitä, että on tuplasti enemmän aikaa kieriskellä itseinhossa ja syyllisyydessä. Mahtavaa.

Tsemppiä myös sinulle ja kiitos kun luet!<3 Meitä on tosiaan paljon näiden samojen 'järjettömien tunteiden' kanssa painiskelevia ihmisiä :)

Se pidempi M Kirjoittaa:
30.04.2015 - 10:46

Tuttua, tuttua. Mulla toi syyllisyys on etenkin sellaista omaan luonteeseen kohdistuvaa, että ”miten voin ajatella näin, kauhea ihminen”, tai vaikka ”miksi en olisi sosiaalisempi ja kevyempi”, ja tietenkin paras: ”miksi tunnen näin” – sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen! Onhan se ihan älytöntä tuntea syyllisyyttä omista tunteistaan mutta en ole vielä päässyt asian herraksi tässä. Tunnen syyllisyyttä usein siitä, millainen olen – olen sitä mieltä, että mun pitäisi olla jotain muuta. Että en ole tarpeeksi auttava tytär, kiinnostunut sisko, lojaali kumppani, kiinnostava ystävä, hyvä työntekijä…Se aiheuttaa kauheaa kireyttä ihmissuhteissa välillä mun puolelta ja en siedä kunnolla kritiikkiä kun se uppoaa heti liian syvälle.

Ja tietty syyllisyyteen liittyy sitten se nolous ja häpeä, alkaa hävettää oma olemassaolo ja ajatukset ja tunteet. Osallistuin tässä keväällä pitkästä aikaa yhdelle kurssille. Joka kerta, kun avasin siellä suuni ja sanoin oman mielipiteeni, tuli ihan kauhea syyllisyys, että ”ole nyt hiljaa, ketään kiinnosta, viet tässä arvokasta kurssiaikaa höpinöilläsi” ja sitten punastuminen ja kauhea häpeä omasta olemuksesta. Huh, mikä stressihiki! Oli muuten rankka kurssi :D

Kiitos postauksesta! Ja hyvää vappua kaikesta huolimatta :)

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
30.04.2015 - 20:15

@Se pidempi M: Totta tämäkin. Tälläinen ’yliherkkyys’ voi todellakin rasittaa ihmissuhteita. Itse en kestä minkäänlaista kritiikkiä, en varsinkaan sukulaisiltani. Kaipa he tarkoittavat hyvää, mutta he aina osaavat tökkiä niihin kipeimpiin kohtiin.

Tuo syyllisyys oman suunsa avaamisesta on todella tuttua. Ajattelen aina, ettei ketään kiinnosta höpötykseni ja en osaa ees puhua yhyy yhyy. Kyllä tästäkin pitää päästä joku päivä yli :D Hienoa, että uskalsit mennä kurssille, vaikka tekikin rankkaa! Seuraava kerta on yleensä sit jo helpompi ~~

Hyvää vappua myös sinulle<3

Tuuti Kirjoittaa:
4.05.2015 - 13:25

Syyllisyys on kyllä ihmeellisen lamauttavaa! Mullakin on tökkinyt jo monta kuukautta lopputyö ihan vain sen takia, että käytän kaiken aikani syyllisyydessä kieriskelyyn: miksi en ole jo aloittanut, miksi en ole löytänyt aikaa kirjoittmiselle, miksi olen näin laiska, tyhmä ja saamaton.

Mä oon kyllä kans ihan mestari lomasyyllistämisessä. Koko opiskelun ajan kaikki kesät ovat menneet kesätenttejä tehdessä. Sitten kun olen käyttänyt koko kesän tentteihin lukemiseen, syytän itseäni siitä, että taas meni kesä hukkaan ja ankea talvi on taas nurkan takana. Itse tentissä saatan tehdä samaa kuin M, eli syyllistyn siitä, etten ole lukenut tarpeeksi tai keskittynyt siihen kunnolla.

Aion kokeilla tänä vuonna jotain, mitä en ole tehnyt moneen vuoteen: en aio potea syyllisyyttä siitä, ettei minulla taaskaan ole kesätöitä, vaan aloitan juhannuksen jälkeen Ihan Oikean Lomailun. :) Saa nähdä miten onnistun!

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
4.05.2015 - 21:52

@Tuuti: SYYLLISYYS ON AIVAN KAMALAA MÄ EN KESTÄ! Te kuvailette tosi hyvin just sitä mistä on kyse. Ei voi antaa itselleen tippaakaan armoa, ikinä ei voi olla tarpeeksi hyvä ja kaiken tekee väärin. Ei näin voi elää :/

Onnea lomailuun! Olet todellakin ansainnut oikean, ilman syyllisyyttä vietetyn loman :)

S Kirjoittaa:
4.05.2015 - 21:43

Oi, et ole ainut.

https://youtu.be/7e5ShlY30rE

Jarkko Martikainenkin tietää mistä puhut.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
4.05.2015 - 22:01

@S: Oi Jarkko, sielunystäväni!

(kiitos kun linkkasit ;))

Piia Kirjoittaa:
12.05.2015 - 21:48

Tuttuja tunteita. Sellaisen keinon olen tästä eroon pääsemiseksi kuullut, että kun jokin ”väärin mennyt” tapahtuma pyörii mielessä, antaa itselleen tai toiselle väärin menneen asian anteeksi. Voi myös opetella kannustavampaa puhetta itseään kohtaan. Parempaan suuntaan olen mennyt näiden avulla, mutta otan mielelläni vastaan muitakin itseterapiakainoja. :)

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
13.05.2015 - 8:08

@Piia: Tuo on todella tärkeää, se että oppii antamaan anteeksi, varsinkin itselleen. Mielestäni se on paljon vaikeampaa kuin antaa muille anteeksi. Olen asettanut itselleni aivan eri kriteerit. Minun pitäisi pystyä olemaan täydellinen eikä tehdä ikinä virheitä. Perfektionistiluonne :/

Jos joku tietää muita itseterapiakeinoja niin pistäköön ihmeessä kommenttia :D

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus