reijo
19.08.2016 - 21:01 / KuningatarAlkoholi.
Reijon nimi muutettu d’uh
16 vastausta - “reijo”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Arkisto
- marraskuu 2019 (1)
- lokakuu 2019 (2)
- elokuu 2019 (1)
- heinäkuu 2019 (1)
- kesäkuu 2019 (1)
- maaliskuu 2019 (1)
- helmikuu 2019 (2)
- joulukuu 2018 (2)
- marraskuu 2018 (2)
- lokakuu 2018 (2)
- joulukuu 2017 (1)
- lokakuu 2017 (1)
- syyskuu 2017 (1)
- elokuu 2017 (3)
- heinäkuu 2017 (1)
- joulukuu 2016 (1)
- lokakuu 2016 (1)
- syyskuu 2016 (2)
- elokuu 2016 (2)
- heinäkuu 2016 (1)
- kesäkuu 2016 (2)
- toukokuu 2016 (2)
- huhtikuu 2016 (2)
- maaliskuu 2016 (3)
- helmikuu 2016 (2)
- tammikuu 2016 (2)
- joulukuu 2015 (3)
- marraskuu 2015 (3)
- lokakuu 2015 (3)
- syyskuu 2015 (3)
- elokuu 2015 (4)
- heinäkuu 2015 (3)
- kesäkuu 2015 (3)
- toukokuu 2015 (2)
- huhtikuu 2015 (3)
- maaliskuu 2015 (3)
- helmikuu 2015 (1)
- tammikuu 2015 (2)
- joulukuu 2014 (3)
- marraskuu 2014 (2)
- lokakuu 2014 (2)
- syyskuu 2014 (2)
- elokuu 2014 (3)
- heinäkuu 2014 (4)
- kesäkuu 2014 (3)
- toukokuu 2014 (5)
- huhtikuu 2014 (6)
- maaliskuu 2014 (6)
- helmikuu 2014 (5)
- tammikuu 2014 (9)
- joulukuu 2013 (8)
- marraskuu 2013 (9)
- lokakuu 2013 (9)
- syyskuu 2013 (10)
Kategoriat
- ahdistus
- alkoholi
- alkoholihaitat
- alkoholilaki
- alkoholimainonta
- alkoholismi
- alkoholistien lapset
- alkoholiteollisuus
- ängst
- anoreksia
- aseteollisuus
- bentsodiatsepiini
- daddy issues
- en haluais olla provo mutta
- en tiedä en osaa
- eskapismi
- heikko itsetunto
- henkinen väkivalta
- huumeet
- ihmissuhteet
- isukkiongelmat
- itsetuhoisuus
- janet woititz
- joulu
- juomakulttuuri
- kämppäkaverit
- kämppis
- kännipuhelu
- kateus
- kiukku
- koulukiusaaminen
- kuolemanpelko
- lääkeriippuvuus
- läheisriippuvuus
- lapsuus
- lastensuojelu
- liberalismi
- lusikkateoria
- masennus
- mielenterveysongelmat
- nihilismi
- opiskelijakulttuuri
- ostoriippuvuus
- pakkoliikkeet
- parisuhde
- perheväkivalta
- psykoosi
- rakkaus
- riippuvuus
- sääli
- sälää
- sarah kane
- sarjassamme paljon tekstii ja vähän kuvii
- sekakäyttö
- sitoutumiskammo
- suru
- syömishäiriö
- tic-liikkeet
- viiltely
- yön lapset
20.08.2016 - 18:49
Ensimmäinen kerta kun IKINÄ kommentoin tänne, vaikka olenkin seurannut tätä blogia jo hyvin pitkään ja pitää sanoa, että tämä blogi on yksi ylimmistä suosikeistani! Kiitos kun teet näitä :) Samaistun moniin päivityksiin ja olen samaa mieltä asioissa.
ANYWAY! Tästä ”Reijosta” tulee mieleen oma ystäväni.
Puhun ystävästäni vaikka nimellä ”Liisa”
Tämä Liisa on ollut aina se kuka heittää hyvää vitsiä ja puhuu kovaan ääneen, todella kaunis, ja heti ensimmäisenä tanssilattialla tyyliin ”Nyt pidetään hauskaa!” Liisa on tosin myös masentunut. Kun täytettiin 18 niin alkoi baarireissut ja puistokaljailut oikein kunnolla ja lopeteltiin alkoholin kanssa spärdäily 5:00 aamulla joskus jopa myöhemmin. Joskus juhlimista saatto iha helposti olla vaikka 3 tai 4 päivää peräkkäin ja naurettiin yhdessä, että ”Mitäs me alkoholistit taas juhlimassa hahhaha!”<–aika perus villin 18-vuotiaan aikuisenalun juhlimista. Tää Liisa oli just niitä henkilöitä, jotka oli aivan hillittömässä humalassa ennen muita ja Liisan rankalle humalatilalle, kännisähläilyille ja kännipuheille nauroi kaikki "Hei Liisa mitä sä teet hahhah! Ai ku sä oot taas nii kännis! Onks känni? haha"
Aikaa on kulunut eikä nähty Liisan ja muiden kaa nii usein ja vanhetessa krapulat pahenee, alkaa olla muutakin tekemistä kuin juominen eikä se alkoholi olekkaan enää niin ihmeellinen. Ihmiset alkaa olla kohtuukäyttäjiä tai ei käytä ollenkaan. Paitsi tää Liisa. Sille on jäänyt se 18 vuotias "BileLiisa" päälle ja monta kertaa kun vanhalla sakilla mentiin ulos niin hän on kotona ehtiny saada itsensä sellaiseen humalaan, että Liisan seura muuttuu siks, että muut joutuu huolehtimaan hänest. Lisäksi ne vitsit, mitä hän aina heitti muuttu ärsyttäviks ja samaan aikaan ahdistaviks ku niit vitsei säesti sellainen känninen käkätys, mist kuulee ettei kaikki ole hyvin Liisalla. Myöhemmin Liisa alko olee passiivisagressivinen kännis ja muutenkin arvaamaton ja itsetuhoinen. Nyt juominen on menny totaalisesti käsistä. Lomapäivä Liisalle tarkoittaa armotonta känniä. Sairaalareissujakin on tullut pari Liisalle, kiitos tämän armottoman juomisen.
Jos porukassa sattuu olemaan ulkopuolisia, jotka on vast kätelly Liisaa niin ne vain nauraa ja kannustaa Liisaa juomaan. Miehet/pojat taas "ihastelee" Liisaa: "Voi kun Liisa on niin suloinen humalassa <3" Samal ku Liisa tanssii kappaleen tahdissa hihitellen kännissä samal kun me muut katsotaan paheksuen ja kehotetaan Liisaa pistämään korkkia kiinni ja juomaan vettä. Auta armias jos nää Miehet ketkä ei tunne Liisaa kuulee meidän huolestuneet kehotukset. Sit ne miehet sanoo " No mikä teitä vaivaa! Antakaa tytön pitää hauskaa" Ja jää katselee Liisaa todennäköisesti siinä toivossa, että voisivat päästä tämän hameen alle. Kukaan ei myöskää usko, että Liisal on alkoholiongelma tai masennus, koska "Liisa on nii kaunis ja kaikki pojatkin tykkää siitä" Nyt kuukaus sitten näin Liisaa selvin päin ja totesin, että "Hei! Mua on huolestuttanu jo pitkään sun juominen…" Ihan hyvä keskustelu siitä syntyi, mutta samaa aikaa Liisa näytti sille kun oisin just haukkunu häntä idiootiksi tai ikäväksi ihmiseksi, vaikkei siitä todellakaan ollut kysymys. Kukaa muu ystävist ei oo uskaltanu ottaa puheeks, koska masentunu ihminen jo valmiiks ni siin on aina se vaara, että Liisan olo vaan pahentuu jos sanoo jotain väärin. Onneksi Liisa käy A-klinikalla nykyään, mut jos kumminkin päättää mennä baariin niin inhottaa just nää ihmiset kellä on tämä "hälläväliä asenne" ja heittää vaa vitsiä siit alkoholismista ja tuo Liisalle juotavaa VAIKKA LIISA KÄY A-KLINIKALLA!
Noh! Onneksi tiedän myös hyviä tapauksia kaveripiiristä. Joillain on ollut sama ongelma ja ovat sitten lopulta löytäneet parempaa tekemistä kuin ryyppääminen ja heillä menee nykyään hyvin. Se antaa jotain toivoa mulle.
Pahoittelut tekstinpaljoudesta. Tämä päivitys upposi mun tän hetkiseen huoleen :D
21.08.2016 - 21:16
@Pauliina: Hei Pauliina, mukavaa että kommentoit ja jaoit omakohtaisen kokemuksen!
Voi Liisa-parkaa :( Tosi rohkeaa että uskalsit ottaa juomisen puheeksi! Ja mahtavaa että hän on apuakin uskaltanut hakea. Muakin just ärsyttää toi, et vaikka lähipiiri tietää että henkilöllä on alkoholiongelma niin mennään tarjoamaan sitä juotavaa huoh. Ja joo, jokainen toki päättää ottaako juoman vastaan mut kamoon, kyl se kannustaminen ja et alkoholi kannetaan kirjaimellisesti nokan eteen tekee houkutuksen aika suureksi.
20.08.2016 - 20:44
Tuttua.
Puuttuminen tarkoittaa yleensä a-klinikan tai aa-kerhon tarjoamista. Kumpikin vie vastuun pois asianomaiselta. Kumpikin salaa suhtautuu alentuvasti kun itsetunto pitäisi nostaa.
21.08.2016 - 21:18
@kjjo: Jepp. Jos henkilön saa edes astumaan A-klinikan ovesta sisään niin se on jo alku. Läheisillä harvoin on valmiudet toimia terapeutteina.
23.08.2016 - 19:32
Mulla on yksi ystävä jolla on aina ollut ongelmia itsetunnon kanssa. Olkoon vaikka Linda tässä.
Meistä tuli aika nopeasti ystäviä, ja ajattelin tuntevani Lindan tosi hyvin. Linda muutti parikymppisenä opiskelija-asuntoon, jossa oli yksi kämppis. Yliopistolla Linda tutustui ihmisiin, jotka opiskelijariennoissa aina kannustivat häntä juomaan, koska hiljaisena ihmisenä Linda ”on paljon hauskempi kännissä”. Myös kämppis kuului tähän kaveriporukkaan, joka suhtautui alkoholiin (ja muihin päihteisiin) melko kevyesti.
En yleensä nähnyt Lindaa humalassa, koska en ollut näissä opiskelijapiireissä. Vain satunnaisesti tupareissa tms. näin hänen käyttävän alkoholia. Hänellä oli (on kai edelleen) ”hyvä viinapää” eli pullollinen rommia menee helposti eikä tule ylös. Vaikeuksia hänellä oli veden nauttimisessa ja ruoan syömisessä.
Jossain vaiheessa kävi ilmi että Linda juo yksikseen kotona, koska ”miksei”, ja koska ahdistaa. Puhuttiin usein ahdistuksesta ja ajattelin olevani luotettava ihminen, johon Linda voi tukeutua. Puhuttiin viimein myös alkoholinkäytöstä ja siitä, kuinka paskoja syitä Lindan juomisen syyt ovat. (Minun mielestäni.)
Eräiden bileiden jälkeisenä päivänä menin Lindan luo, ja siellä oli hänen toinen kaverinsa. He ajattelivat juoda lisää. Olin päättänyt, että jos juomaan ryhdytään, minä lähden kotiini, koska olen tarpeeksi selkeästi ilmaissut kantani ryyppäämiseen. Lindan kaveri pyysi minua kahden kesken ollessamme jäämään, koska muuten Lindaa alkaa ahdistaa lisää. Linda taas kertoi että haluaisi eroon kaveristaan. Olin todella omituisessa välikädessä. Illalla Linda muisti, että hänen piti hoitaa veljensä lemmikkejä, joten kaveri lähti kotiin ja me hoitamaan eläimiä. Linda oli niin humalassa ettei olisi pysynyt pystyssä itsekseen, enkä minä tiennyt missä veli asuu, joten menimme yhdessä. Veljen luona puhuttiin taas juomisesta, Linda uhkaili juovansa veljensä viinat ja minä totesin vitsin huonoksi.
Tällaisia tapauksia oli muutamia: bileet, joissa Linda joi, ja muita huvitti, ja minua vitutti. Kerran pakotin hänet syömään lautasellisen makaronia joskus aamuyöllä.
Aika pitkään jotenkin hyväksyin sen, että Linda joi bileissä, mutta siinä vaiheessa kun hän alkoi saapua tapaamisiimme kännissä tai hirvittävässä krapulassa, päätin että saa riittää. Syyllistin kaikilla voimillani Lindaa lopettamaan sekoilun. Hän kävi vaarallisilla vesillä. Minä lupasin olla hänen vierellään, jos hän tarvitsee apua. Hän taas uskoi että hetkenä minä hyvänsä hylkään hänet. Omituisia keskusteluja käytiin: mitä tämä kaikki tarkoittaa ystävyydellemme, voiko Lindaan enää luottaa jne.
Eräänä päivänä Linda kertoi vanhemmilleen tilanteestaan. Minä sain jotain irtopisteitä siitä, että olin ainakin yrittänyt tehdä jotain. Pari kertaa Linda ratkesi vielä, oli ihan perseet ja katui silmittömästi myöhemmin.
Sitten hän lopetti alkoholinkäytön kokonaan. Mitä nyt pari kertaa ratkesi taas ja soitti omituisia puheluita keskellä yötä. Minä olin etääntynyt hänestä jo jonkin verran: hän oli alkanut seurustella, muuttanut yhteenkin, ja arvelin etten ole enää eniten vastuussa tästä.
Kerran Lindan seurustelukumppani soitti minulle lauantaiaamuna ja kysyi puhuisinko Lindan kanssa. Että kukaan muu ei nyt kelpaa. Tietenkin minä puhuin, vaikken tiennyt mitä sanoa. Linda oli ollut työpaikan bileissä ja päätynyt kotiin joskus aamun puolella. Olin luvannut olla hänen tukenaan, joten olin, vaikken ymmärtänyt miksei seurustelukumppani soveltunut nyt olkapääksi. Olin kieltämättä nähnyt enemmän kuin hän, ehkä siksi.
Tällä hetkellä Linda ei juo mitään. Se on parempi kuin olla kännissä kaiken aikaa, mutta ei välttämättä ratkaisu. Ihmisen ei ole mikään pakko juoda alkoholia, mutta luulen, että Lindan tapauksessa siitä voi muodostua kummallinen mörkö, joka jollain heikolla hetkellä saattaa alkaa houkuttaa liikaa. Ongelma ei ole alkoholi, vaan se mikä ajaa juomaan, niin kuin varmaan kaikilla. Kenties hän joskus saa selvitettyä nämä asiat itsensä kanssa.
(Phuh. Tällainen tiedoksenne-avautuminen.)
24.08.2016 - 9:41
@S: Kivaa kun näin ahkerasti kirjoittelit. Teidän tarinoita on mielenkiintoista lukea :) Todella hienoa, että Linda on pääsyt kuiville, ja toivottavasti putki jatkuu. Vaikkei juomattomuus niitä henkisiä ongelmia automaattisesti ratkaise, se ainakin mahdollistaa niiden käsittelyn. En tietenkään tunne Lindaa, mutta luultavasti on parempi ettei hän juo ollenkaan; ei ainakaan niin kauan kuin taustalla olevia ongelmia ei ole ratkaistu.
Todella paljon tseppiä teille molemmille. Olet kyllä ollut todella reipas ystävä! Siitä isot pojot. En usko että itse olisin jaksanut olla tukena noin pitkään.
26.08.2016 - 16:36
”Ongelma ei ole alkoholi, vaan se mikä ajaa juomaan, niin kuin varmaan kaikilla.”
Tää on aika yleinen harhaluulo edelleen Suomessa. (Parit isän hoidot sivusta seuranneena olen saanut aika paljon tietoa asiasta.) Alkoholistilla se kyllä menee just toisin päin (käytännössä aina). Syyt juoda ovat tekosyitä ja juominen lisää aina sitä ahdistusta. Ongelma on alkoholistille alkoholi, joka myös sen masennuksen lähes aina aiheuttaa. Tai vähintään pahentaa pohjamasennusta huomattavasti.
Toki on sitten niitä, jotka eivät ole alkoholisteja juovat satunnaisesti liikaa, jolloin taustasyy voi olla joku muu kuin alkoholi itse.
29.08.2016 - 19:27
@alkoholisti-isän tyttö: Hyviä pointteja! Moesti täällä väitelläänkin, kumpi tuli ensin; muna vai kana, alkoholi vai mt-ongelmat. Molemmat ruokkii molempia, alkoholi pahentaa masennusta ja masennus lisää päihderiippuvuuden riskiä.
27.08.2016 - 16:16
Aina kun tätä blogia käy lukemassa niin alkaa facebookissakin kiinnittää huomiota siihen kui paljon ihmiset tehtailee kaikenlaisia ryyppäysmemejä. Taas tupsahti feedini ylimmäksi joku ”jee viinaa”-kuva johon kaverit tägäävät toisiaan kilpaa. Vaikkei kukaan niistä kavereista olisikaan suur- tai edes viikottainen käyttäjä, ja ihan vaan läpällä kommentoisi kuvia ”kattokaa minä!”-teksteillä, niin onhan sekin vähän sellaista alkoholikulutuksen normalisointia… Niiskuneiti juo liikaa tequilaa ja täytetyt ketutkin juhlii aamuun asti, hahhahaa, normipäivä ;D Ja nuoret, jotka näkee noita memejä vaikka sukulaisillaan tai niiden kavereilla, oppivat myös pikkuhiljaa siihen että juominen on hauskaa ja normaalia. Eikä mitään inhorealistista, kuten maksansa posauttaneita puliukkoja tai oksennuksessa makaavia teinityttöjä. Ketut nyt on vähän kärsineen näkösiä mut ”lol eihän ne oo ees oikeita :DDD”
Miu äitee muuten kans kesäisin mökillä raahaa viinaksia alkoholisoituneen tätini ulottuville. Varmasti tarjoaakin ekat, ja lopuista sanoo vaan että ”enhän minä voi aikuista ihmistä kieltää ottamasta :O” Täti oli toissatalvena katkaisuhoidossa juurikin mökillä äiteen kanssa aloitetun ryyppäämisen seurauksena. Kysyin tuolloin äiteeltä että niinkö antaisi tädin ottaa uuden hienon autonsakin, kun ei voisi aikuista kieltää? Jos täti siinä viinapäissään haluaisi vaikka lähteä kipasemaan Alkosta lisää? Vastausta kysymykseen en muista kuulleeni. Äitee on kanssa sellainen vastuun välttelijä, kritiikkiä kestämätön ja muiden mielipiteitä halveksuva. Ja alkoholia reippaahkosti kuluttava.
29.08.2016 - 19:34
@Jance: Viinamemet oli hauskoja viimeksi joskus yläasteella. Jotenkin kummastuttaa kun aikuiset ihmisetkin niitä vielä jakelee facessa :’D
Voi sun täti-parkaa. Onhan totta eittei aikuista ihmistä voi estää mutta pitääkö vielä mahdollistaa? Mua ärsyttää tavattomasti kun sukulaiset jotka tietää äidin alkoholismista menee tarjoamaan sille skumppaa sukujuhlissa. Ei kai ne pahalla sitä tee, tai ehkä ne ei ymmärrä ongelman vakavuutta (ehkä juuri koska alkoholi on niin normalisoitu meidän kulttuurissa)
27.08.2016 - 19:42
alkoholisti-isän tyttö, olen todella pahoillani että olet joutunut käymään läpi sellaista.
Lindan tapauksessa luulen, että alkoholi vain sattui olemaan sopivan helposti saavutettavissa oleva ja tarpeeksi hyväksytty päihde. Linda on harrastanut itsetuhoisuutta myös valvomalla, karsimalla ruokavaliotaan niukemmaksi ja uppotumalla pakkomielteisiin.
Voi silti hyvin olla, että luulen harhaisesti omiani, koska en onneksi tiedä kovin montaa tällaista tapausta. Masentuneita ihmisiä seuraillessani olen kuitenkin ollut huomaavinani, että lähtökohta ovat nimenomaan mielenterveysongelmat, eivät päihteet, sillä monet täyttävät aukkoa sisällään vähemmän itsestäänselvällä moskalla. Toisin sanoen, ympäristössäni vaikuttaa olevan enemmän sitä porukkaa, joka on ”valmiiksi” masentunutta ja koittaa unohtaa sen esim. alkoholilla.
Ja niin kovin usein vaikkapa opiskelijabileissä nämä ihmiset vetävät viinaöverit ja muistelevat sitä myöhemmin näennäisen kaihoisasti samalla kun ahdisuvat lisää. neljän vuoden aikana en ole oppinut suhtatumaan näihin bileisiin luontevasti; mennäkö vai eikö mennä, siinäpä pulma.
Ja KA, luulen että tosiaan nyt Lindalla on mahdollisuus setviä asiat läpi. Ainakin toivon niin. Tie on varmasti pitkä ja kivikkoinen, mutta toivotaan, että seurustelukumppanista on tueksi siinä. Minusta ei ole – olemme sen verran etääntyneet, että en ehkä osaisi luontevasti asettua olkapään rooliin, nyt kun oletettavasti läheisempi ihminen on kuvioissa.
29.08.2016 - 19:38
@S: Jep, olivatpa Lindan syyt juomiseen mitkä tahansa, toivottavasti ne selviävät ja hänen tarinansa saa onnellisen lopun!
22.09.2016 - 15:36
Minä just aika kovaan opiskelukaverille jatkuvasti sanon, että sä juot ihan liikaa. Tiedostaa asian, mutta aina tulee tekosyitä… ”mut tänä viikonloppuna on kaverin tuparit… kerrankin vapaapäivä… on tää tapahtuma… kavereitten kaa…”. Joka ikisen kännikerran kaks päivää on vakavana, että hänen rahansa menee tähän, tää on typerää, hänen terveytensä kärsii.
Mutta silti.
Onneks meitä on nyt enemmän kuin minä, jotka tätä torvea toitottavat… mut siinä on joku juttu, että aikuselle ihmiselle joutuu sanomaan. Ehkä siksi ihmiset ei puutu, kun ajatellaan, että kyllä aikuinen ihminen osaa hoitaa asiansa? Paskanmarjat.
22.09.2016 - 18:48
@tööt: Tosi hyvä että uskallat sanoa asiasta! Valitettavasti emme kyllä voi paljoo muuta tehdä kuin ottaa ongelmajuominen puheeksi; itse lopettaminen/avun hakeminen on sitten sen itse henkilön käsissä.
Vaikkei henkilö tajuaisikaan lopettaa, musta on silti hyvä jatkaa asian esille ottamista. Jos juomisen vain antaa olla ja lakaisee maton alle se viestii, että se on normaalia. Tsemppii ja toivottavasti kaverisi jossain välissä lopettaa tekosyiden keksimisen ja uskaltaa tehdä asialle jotain.
10.10.2016 - 13:45
Ongelma on vähemmän ankarassa juomisessa kuin siinä että ei saada korkkia kiinni. Henkilökohtainen kokemukseni alkoholismista.
Useammam viikon kännäämiset ovat varsin tuttuja asioita joita tuli työttömänä vedettyä varsin usein. Itselläni ei ikävuodet 18-22 montaa selvää kautta nähnyt. Useita kavereita oli jotka ”harrastivat” samaa. Osa heistä ei ole näin kymmenen vuotta myöhemmin vieläkään selvinny. Kai sille tielleen jäi.
Ero on siinä että minulla asia oli vielä kontrollissa, kykenin hyvin laittamaan korkin kiinni kun duunit taas alkoi. Vakituinen parisuhde ja työ on poistanut alkoholin melkein kokonaan elämästä. Vaikka sen parissa olenkin töissä.
Sinänsä harmi että alkoholismi ei ole yksinkertainen ”Juo näin paljon tässä ajassa niin olet alkoholisti”
11.10.2016 - 8:12
@Slothking: Mun mielestä ankaralla juomisella on todellakin vaikutusta siihen, pystyykö jossain vaiheessa laittamaan sitä korkkia kiinni vai ei. Tämä ei tarkoita, etteivätkö jotkut siihen pystyisi, mutta siihen voi mennä todella kauan. Hyvä että sinä kuitenkin onnistuit ja pääsit takaisin kiinni normaaliin elämään.