te rakkaat laitatien kulkijat
12.04.2014 - 9:07 / KuningatarAlkoholi.
Mut joo tuntuu et ajan myötä alkoholistit alkaa kadota yhä enemmän ja enemmän oman päänsä sisälle
4 vastausta - “te rakkaat laitatien kulkijat”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Arkisto
- marraskuu 2019 (1)
- lokakuu 2019 (2)
- elokuu 2019 (1)
- heinäkuu 2019 (1)
- kesäkuu 2019 (1)
- maaliskuu 2019 (1)
- helmikuu 2019 (2)
- joulukuu 2018 (2)
- marraskuu 2018 (2)
- lokakuu 2018 (2)
- joulukuu 2017 (1)
- lokakuu 2017 (1)
- syyskuu 2017 (1)
- elokuu 2017 (3)
- heinäkuu 2017 (1)
- joulukuu 2016 (1)
- lokakuu 2016 (1)
- syyskuu 2016 (2)
- elokuu 2016 (2)
- heinäkuu 2016 (1)
- kesäkuu 2016 (2)
- toukokuu 2016 (2)
- huhtikuu 2016 (2)
- maaliskuu 2016 (3)
- helmikuu 2016 (2)
- tammikuu 2016 (2)
- joulukuu 2015 (3)
- marraskuu 2015 (3)
- lokakuu 2015 (3)
- syyskuu 2015 (3)
- elokuu 2015 (4)
- heinäkuu 2015 (3)
- kesäkuu 2015 (3)
- toukokuu 2015 (2)
- huhtikuu 2015 (3)
- maaliskuu 2015 (3)
- helmikuu 2015 (1)
- tammikuu 2015 (2)
- joulukuu 2014 (3)
- marraskuu 2014 (2)
- lokakuu 2014 (2)
- syyskuu 2014 (2)
- elokuu 2014 (3)
- heinäkuu 2014 (4)
- kesäkuu 2014 (3)
- toukokuu 2014 (5)
- huhtikuu 2014 (6)
- maaliskuu 2014 (6)
- helmikuu 2014 (5)
- tammikuu 2014 (9)
- joulukuu 2013 (8)
- marraskuu 2013 (9)
- lokakuu 2013 (9)
- syyskuu 2013 (10)
Kategoriat
- ahdistus
- alkoholi
- alkoholihaitat
- alkoholilaki
- alkoholimainonta
- alkoholismi
- alkoholistien lapset
- alkoholiteollisuus
- ängst
- anoreksia
- aseteollisuus
- bentsodiatsepiini
- daddy issues
- en haluais olla provo mutta
- en tiedä en osaa
- eskapismi
- heikko itsetunto
- henkinen väkivalta
- huumeet
- ihmissuhteet
- isukkiongelmat
- itsetuhoisuus
- janet woititz
- joulu
- juomakulttuuri
- kämppäkaverit
- kämppis
- kännipuhelu
- kateus
- kiukku
- koulukiusaaminen
- kuolemanpelko
- lääkeriippuvuus
- läheisriippuvuus
- lapsuus
- lastensuojelu
- liberalismi
- lusikkateoria
- masennus
- mielenterveysongelmat
- nihilismi
- opiskelijakulttuuri
- ostoriippuvuus
- pakkoliikkeet
- parisuhde
- perheväkivalta
- psykoosi
- rakkaus
- riippuvuus
- sääli
- sälää
- sarah kane
- sarjassamme paljon tekstii ja vähän kuvii
- sekakäyttö
- sitoutumiskammo
- suru
- syömishäiriö
- tic-liikkeet
- viiltely
- yön lapset
12.04.2014 - 18:39
Meillä ei niinkään tapahtunut karkailua, mutta poismuuttoni jälkeen äitinikin muutti lapsuudenkodistani pois (tähän liittyi siis muuan muu tapaus, mikä ei liity päihteisiin varsinaisesti), joten isä jäi yksikseen asumaan lapsuudenkotiini. Hän sitten otti luokseen näitä ”kavereita”, jotka eivät kunnioita toisen omaisuutta, niin kauan kuin pitää saada rahaa tupakkaan ja viinaan. Lapsuudenkotini on nyt tyystin tuhottu, se nimittäin sytytettiin tuleen (kyllä iskän ”kaverit” asialla) ja se paloi aika hiton huonoon kuntoon. Sinne meni irtaimisto, lapsuusajan valokuvat, käytännöllisesti katsottuna koko menneisyys.
13.04.2014 - 14:17
@Badger: Aivan kauheeta D: Onneksi kukaan ei sentään kuollut, mut eipä se hirveesti helpota sitä että kaikki muistot on palanut taivaan tuuliin.
13.04.2014 - 9:24
Mahtavaa kerrontaa jälleen, kiitos. Kuvituksesi ja kerrontasi avulla kykenen käsittelemään omia kokemuksiani aivan uudella tavalla.
Haluaisin tietää, että minkä vaiheiden kautta pääsit (käytän ilmaisua siksi, että itse sitä tavoittelen) EVVK-tilaan? Vaikea varmasti eritellä, mutta oliko tiettyä tapahtumaketjua? Tunnetko, että EVVK-tilassa olisi alkanut oma eheytymisesi?
Ihanaa alkanutta, nyt kylläkin pilvistä, kevättä! Olet rohkea ja käsittämättömästi selvinnyt elämässäsi aivan hirveistä kokemuksista huolimatta.
17.04.2014 - 9:13
@Kookoo: (Palvelu oli merkinnyt jostain syystä ihanan kommentisi roskaviestiksi ja huomasin sen vasta nyt. Anteeksi!)
Luulen, että pääsin ’EVVK-tilaan’ pettymysten ja henkisen väsymyksen kautta. Jossain vaiheessa en vain enää jaksanut välittää ja aloin turtua. Olin elänyt äidin kanssa saman katon alla koko elämäni ja nähnyt kaikki alkoholistin temput. Isä ja mummo taas näkivät äitiä harvemmin, minkä vuoksi he jaksoivat vielä juosta tämän perässä (isä teki tosiaan töitä muualla ja kävi kotona vain viikonloppuisin, ja mummo asui kauempana ja hän näki äitiä vain jouluisin ja kesäisin). Minä ja veljeni olimme ne, jotka joutuivat kestämään humalaista äitiä päivästä toiseen. Aloin menettää uskoni äitiin ja hänen lupauksiinsa siinä 14-vuoden iässä. Se EVVK-tila tuli siitä pikkuhiljaa. Se ei ollut siis mikään tietoinen prosessi, vaan se tuli ajan kanssa.
En osaa sanoa, onko tästä EVVK-tilasta alkanut eheytymistä, mutta siitä on seurannut toisinaan huono omatunto. Sukulaiset luulevat, etten välitä ollenkaan äidistä. Välitän kyllä äidistä. Mutta EVVK-tilassa on (minulle) kyse siitä, että aion antaa äidin kantaa vastuun omista teoista enkä hyysätä häntä kuin pientä lasta. Aion käyttää sen energian itseeni, joten joo, ehkä tästä on tosiaan alkaa eheytyminen, miksi ei? En ollut edes ajatellut koko asiaa! :D
Kiitos kun olet niin ihana ihminen! Ihanaa ja lämmintä kevättä sinulle :)