Mitä nyt taas

ja tätäki pittää murehtia

27.09.2013 - 16:07 / KuningatarAlkoholi.

4 vastausta - “ja tätäki pittää murehtia”

Tuttupiikki Kirjoittaa:
11.04.2014 - 12:30

Käänsin kuoleman pelkoni selälleen ja aloin pelätä elämää ikuisuuteen. Sitten kerran auton ratissa totesin, ettei elämälläni ole arvoa ja kuolema on määrämpää. Sen jälkeen vaihdoin takaisin kuoleman pelkoon, koska totesin, että haluan elää edes sen verran pidempään, että voisin joskus myöntää ettei elämäni ole tai ollut arvoton kokemus.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
12.04.2014 - 9:24

@Tuttupiikki: Luulin viestiäsi runoksi kun aloin sitä ensin lukemaan.

Onkohan se jotenkin paradoksaalista, että pelkää samalla kuolemaa ja elämistä ikuisuuteen? Itse ehkä pelkään eniten näiden yhdistelmää: ikuista kuolemaa. Vain pimeyttä, aina ja ikuisestii. Haluaisin ajatella, että kuolemanpelkokin on kuitenkin vain tunne, ja tunteet tulee ja menee. Miksi jonkun yksittäisen tunteen pitäis ottaa näin paljon valtaa mun elämässä? Vaikeaa.

Toivottavasti jaksat elää, ja saat paljon hyviä asioita osaksesi! Uskon, että kaikki elämät on elämisen arvoisia.

Jance Kirjoittaa:
27.01.2016 - 23:12

Hyvää päivää vanhaan merkintään, mutta JUST TOI D: Vitu ikuinen pimeys ja olemassaolemattomuus, hyrrrr byrrrrr ei kiitos! En suostu! Miu ratkaisu: jään tänne ikiajoiksi kummittelemaan :I Piste ja lukko päälle ja avain aurinkoon.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
30.01.2016 - 10:40

@Jance: Hienoa että vanhojakin merkintöjä kommentoidaan ;) Joo, mieluumin en edes ajattele näitä! Liian kammottavaa haha.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus