säälittävä joulunäytelmä 2.0 (promillea)

5.02.2019 - 11:47 / KuningatarAlkoholi.


HEEEEI nyt on taas aika laiskaa piirustusjälkeä koska jos jään viilaamaan tätä vielä niin en saa tätä ikinä julkaistua. Tää olis pitänyt olla täällä jo tammikuun puolessa välissä.
jou1 jou2 jou3
jou4 jou5 jou6 jou7 jou8 jou9 jou10 jou11 jou12
jou13Tästä voisin jauhaa ummet ja lammet ja tää sarjis ei oikeasti pysty kuvastamaan, millainen helvetti toi koko ilta oli JA KAIKEN LISÄKSI kaikki tuo paska pitäisi niellä ”koska äiti on sairas eikä voi itselleen mitään” jooh joooh oon kuullut tuon miljoona kertaa ad infinitum. ”No miksi sit vietät joulun edelleen äitis kaa” NO SIIS kun haluaisin viettää joulun mummon, veljen, iskän ja muun suvun kanssa mutku tottakai äiti on aina siinä kylkiäisenä enkä minä sille mitään voi :):))) :)

Kategoria: alkoholismi, alkoholistien lapset.



10 vastausta - “säälittävä joulunäytelmä 2.0 (promillea)”

  1. Joksu Kirjoittaa:

    Karseeta, miten oletetaan että kaikkien muiden pitäisi ymmärtää sitä ihmistä, joka myrkyttää koko ympäristönsä läsnäolollaan :/ Tosi kurjaa ja inhottavaa.

  2. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Joksu: Niinpä. Alkoholistit pitävät läheisiään usein henkisessä kuristusotteessa. Isä ei tajua, että hän käytöksellään mahdollistaa ja vähättelee äidin tekoja.

  3. Pisara Kirjoittaa:

    Toi kuulostaa niin tutulta. Siis onko kaikki alkoholistit yhtä kliseisiä? Äitini on varmaan tuhat kertaa kanssa haukkunut mua huoraksi ja kusipääksi. Aina jos hänelle sanoo mitään rakentavaa kritiikkiä niin hermostuu aivan älyttömästi.

  4. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Pisara: Haha näköjään! :D Joo alkoholisti on aina täydellinen eikä hänen käytöksessään ole koskaan mitään moitittavaa, toisin kuin läheisissä, jotka silkkaa julmuuttaan ja narsismiaan häntä kiusaavat.

  5. H.P. Kirjoittaa:

    On sun sukukin kyllä aika saamattomia, jos hyysäävät äitiäsi noin.

  6. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @H.P.: Joo, tää on TODELLA tyypillistä alkoholistiperheissä. On ”helpompaa” olla alkoholistille mieliksi ja siten ratkaista kriisi nopeasti, vaikka pitkällä tähtäimellä se vain mahdollistaa alkoholistin rumaa käytöstä ja vahingoittaa syvästi läheisten mielenterveyttä.

  7. Vili Kirjoittaa:

    Oon niin pahoillani, että sun ja sun lähimmäisten juhlapäivä meni niin penkin alle. Toivottavasti sait edes muutaman ilonhetken tärkeitten ihmisten kanssa <3! Mullakin jäi koko toinen puoli suvusta pois elämästä, samoin velipuoli (äidin puolelta??) kun pistin välit poikki isään.. Joskus olisi kiva kysyä serkulta missä menee, mummolta kuinka jaksaa.. Serkun häihin en päässyt näistä syistä, mutta toisaalta elämä on helpompaa näin. Kun isä vetää omaa kulissiaan ja mustamaalannut mut kokonaan, ei siinä kohtaa tee mieli mennä ja yrittää oikoa hänen manipuloimia sukulaisia. Onneksi mummo tietää osittain totuuden, eikä luule enää että "hävisin kuin pieru saharaan ja mua ei löydy vaikka poliisipyyntö tehty" <- ei totta paskankaan vertaa, kiitos isä <3

  8. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Vili: Voi rakas<3 Jouluun mahtui onneksi myös mukavia hetkiä muun suvun kanssa (ja konvehtirasioiden äärellä…). Tosi perseestä, että isäsi on tuolla tavalla saanut manipuloitua sukusi! Mutta näin alkoholisti juuri toimii. Vika on aina muissa eikä koskaan itsessä. Tosi hienoa, että elämäsi on kuitenkin helpottunut.

  9. Tööt Kirjoittaa:

    En itse viettänyt ns. viinanhuuruista joulua, mutta vietin sen isovanhempieni kanssa, viimeistä kertaa. Rivien välistä lukien ja omia lapsuuden muistoja verraten olen saanut selväksi sen, että isoisäni oli alkoholisti. Hänellä on alkava muistisairaus, josta isoäitini ei ole kenellekään meistä sanonut suoraan, ja tuskin ”myöntää” asiaa meille ennen kuin tilanne on oikeasti tosi huono, eikä enää yksin jaksa isosisän kanssa.

    Äitini usein puhui siitä, kuinka arvaamaton ja raivokas isänsä saattoi olla, ”noh… tietyssä mielentilassa” hänen ollessaan nuori. Olen lapsena kokenut ”tällaisen mielentilan”, eli humalaisen vihan/ärtymisen/raivoamisen pari kertaa sivustakatsojana, asia kohdistui aina yhtä sisarustani kohtaan.

    Jouluna kaikki vaan paisui takaisin mieleen. Papalle tuli muistisairauden takia jokin aivan ihme viharaivoärsytyskohtaus sekä päivän mittainen angstimökötys. Se oli lähes täysin samankaltainen kuin lapsena koin, mutta nyt kun on aikuinen ja ymmärtää asioista, mun jouluni vaan meni pilalle. Tätä se nyt sitten on. Tätä paskaa. Ja kyllä mä rehellisesti mietin, että tää olis niin paljon pahempi, jos isoisä edelleen joisi. Pakko löytää edes JOTAIN positiivista tän farssin keskeltä. (Olen ainoa joka käy isovanhemmillani, ja isoisä ihan ennen muistisairautta uhriutui ja latoi kaiken syyllisyyden mun kannettavaksi (”miksei ne muut käy täällä, sun pitää sanoo et kävis täällä, sun pitää puhuu niille…”))

    Mut, joo… Tällasta raivoamista mun äiti joutui sit kestämään nuoruutensa joulut, monta vuotta… isä humalassa. Ja arkena kanssa. Vittu soikoon.

  10. Doisnea Kirjoittaa:

    Alkoholismi on sairaus, jotta siihen voi hakea apua. Jos alkoholismi ei ole sairaus, on kyse täysin tahdonvoimasta. Ja sitä alkoholistilla ei ole. Yleensä syyt juomiseen löytyvät aina muualta kuin itsestä. Kun syy ei ole itsessä, ei ole mahdollisuuttakaan muuttaa tilanteita. Jos syy olisi itsessä, pitäisi muuttaa itseään. Ei alkoholismi-sairauden vuoksi pidä hyväksyä tuollaista perseilyä. Alkoholismi on sairaus kuten mikä tahansa muukin ja sitä sairastavan on haettava apua. Se tietty on helpommin sanottu kuin tehty.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus



Heipparallaa! Täällä asustaa parikymppinen opiskelijapoloinen. Blogini sisältää pääosin terapeuttista taiteilua. Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen~ kuningatar.alkoholi@gmail.com

Arkisto

Kategoriat

Linkit

helmikuu 2019
ma ti ke to pe la su
« joulu   maalis »
 123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728