……..,………..,.,.,,,,,,,,,,,,
11.09.2016 - 22:12 / KuningatarAlkoholi.
9 vastausta - “……..,………..,.,.,,,,,,,,,,,,”
Trackback URI | Kommenttien RSS
Jätä vastaus
Arkisto
- marraskuu 2019 (1)
- lokakuu 2019 (2)
- elokuu 2019 (1)
- heinäkuu 2019 (1)
- kesäkuu 2019 (1)
- maaliskuu 2019 (1)
- helmikuu 2019 (2)
- joulukuu 2018 (2)
- marraskuu 2018 (2)
- lokakuu 2018 (2)
- joulukuu 2017 (1)
- lokakuu 2017 (1)
- syyskuu 2017 (1)
- elokuu 2017 (3)
- heinäkuu 2017 (1)
- joulukuu 2016 (1)
- lokakuu 2016 (1)
- syyskuu 2016 (2)
- elokuu 2016 (2)
- heinäkuu 2016 (1)
- kesäkuu 2016 (2)
- toukokuu 2016 (2)
- huhtikuu 2016 (2)
- maaliskuu 2016 (3)
- helmikuu 2016 (2)
- tammikuu 2016 (2)
- joulukuu 2015 (3)
- marraskuu 2015 (3)
- lokakuu 2015 (3)
- syyskuu 2015 (3)
- elokuu 2015 (4)
- heinäkuu 2015 (3)
- kesäkuu 2015 (3)
- toukokuu 2015 (2)
- huhtikuu 2015 (3)
- maaliskuu 2015 (3)
- helmikuu 2015 (1)
- tammikuu 2015 (2)
- joulukuu 2014 (3)
- marraskuu 2014 (2)
- lokakuu 2014 (2)
- syyskuu 2014 (2)
- elokuu 2014 (3)
- heinäkuu 2014 (4)
- kesäkuu 2014 (3)
- toukokuu 2014 (5)
- huhtikuu 2014 (6)
- maaliskuu 2014 (6)
- helmikuu 2014 (5)
- tammikuu 2014 (9)
- joulukuu 2013 (8)
- marraskuu 2013 (9)
- lokakuu 2013 (9)
- syyskuu 2013 (10)
Kategoriat
- ahdistus
- alkoholi
- alkoholihaitat
- alkoholilaki
- alkoholimainonta
- alkoholismi
- alkoholistien lapset
- alkoholiteollisuus
- ängst
- anoreksia
- aseteollisuus
- bentsodiatsepiini
- daddy issues
- en haluais olla provo mutta
- en tiedä en osaa
- eskapismi
- heikko itsetunto
- henkinen väkivalta
- huumeet
- ihmissuhteet
- isukkiongelmat
- itsetuhoisuus
- janet woititz
- joulu
- juomakulttuuri
- kämppäkaverit
- kämppis
- kännipuhelu
- kateus
- kiukku
- koulukiusaaminen
- kuolemanpelko
- lääkeriippuvuus
- läheisriippuvuus
- lapsuus
- lastensuojelu
- liberalismi
- lusikkateoria
- masennus
- mielenterveysongelmat
- nihilismi
- opiskelijakulttuuri
- ostoriippuvuus
- pakkoliikkeet
- parisuhde
- perheväkivalta
- psykoosi
- rakkaus
- riippuvuus
- sääli
- sälää
- sarah kane
- sarjassamme paljon tekstii ja vähän kuvii
- sekakäyttö
- sitoutumiskammo
- suru
- syömishäiriö
- tic-liikkeet
- viiltely
- yön lapset
12.09.2016 - 8:05
Tähän voi niin hyvin samaistua, valitettavasti. Isällä oli aina kulissit pystyssä,paitsi silloin kun ulkopuolisia oli paikalla. Riippumatta siis siitä ertä oltiinko koulussa vanhempainillassa tai vastaavassa, kotona tai jossain muualla. Kiitos taas julkaisustasi.. tsemppiä syksyyn!
18.09.2016 - 19:34
@Vili: No just :( Musta tuntui et kulissit hetkellisesti synnytti tunteen siitä, et kaikki on oikeesti hyvin ja me ollaan normaaleja…mut eipä se kauaa kestänyt.
Tsemppiä syksyyn sinnekin!
18.09.2016 - 23:19
Vanhempasi siis olisivat osanneet käyttäytyä, jos olisivat oikeasti halunneet. Mutta oma perhe ei ollut niin tärkeä, että sitä olisi kohdeltu ystävällisesti? Tai toistetaan jostain syystä samoja käyttäytymismalleja?
Meillä taas ei vieraita käynyt, kun riitely alkoi ennen pitkää vieraiden läsnäollessakin, ja katsoivat parhaaksi olla tulematta enää uudestaan.
19.09.2016 - 15:06
Luin blogisi läpi. Aika monen ruudun sanoma olisi voinut olla ihan suoraan minun elämästäni – paitsi ilman viinapulloja. Itse asiassa ihan hämmennyin samankaltaisuuksista. Aikuisena ymmärsin äitini kokeneen useita pitkäkestoisia psykooseja, lieneekö sitten teidän perheessä viina aiheuttanut vastaavanlaista oireilua – siltä pahoin näyttää. Voisin sanoa ”mielenkiintoista” jos se ei olisi murjonut omaakin terveyttäni niin syvältä että on toistaiseksi aika paha pala pohtia sitä objektiivisesti.
Tähän sivuun liittyen: Meilläkin liimattiin hymyt naamalle jos joku tuli käymään, ja saatiin sitten ulkopuolisilta kehuja kun oltiin niin ihana perhe joka ei riitele. Joopajoo, niin just.
Itse muuten jahkasin vuosia ja vuosia avun hakemista, terapioiden mielekkyyttä, mitä ja kaikkea…jostain syystä pelkäsin kuulevani että voin hyvin, että vain kuvittelen minulla olevan tai olleen jotain erityisiä vaikeuksia. Että kaikilla on tällaisia oloja kuin minulla ja pitäisi vain olla miettimättä sitä.
Toinen pelko oli että saisin jonkin sellaisen lääkityksen etten olisi sitten enää ”minä”.
Olen kymmenisen vuotta sinua vanhempi, no, olisinpa vain rohkeammin hakeutunut apuun sinun ikäisenäsi. Nyt voin sanoa että oikeanlainen traumaterapia (terapeutilla joka nimenomaan on erikoistunut ihmisiin joilla on tällainen tausta) ja sopiva lääkitys (jota tod.näk. joutuu hetken hakemaan) on ihan parhaita juttuja ikinä. Se kuuluu meidän kaltaisilla ihmisillä asiaan, että välillä on olo että on tosi reipas ja rohkea ja ei varmasti tarvi mitään apua, ja sitten kun on paha olla niin piiloutuu kotiinsa eikä saa silloinkaan lähdettyä avun piiriin. Eihän me olla opittu tukeutumaan toisiin ihmisiin noin kipeissä asioissa. Avun hakeminen onkin järjen päätös, sitä päivää ei nimittäin tule että tunnepuoli ajaisi muuta kuin häpeämään. Ei minulla ainakaan.
Tsemppiä.
22.09.2016 - 18:40
@Reija: Todella koskettava viesti. Surullista, että niin moni meistä on joutunut kokemaan samaa. Hienoa kuitenkin, että olet saanut oikenalaista hoitoa; uskon että itsekin päädyn vielä terapian tielle. On totta, että suurin pelko tässä on juuri tuo, ettei löydä terapeuttia joka on aidon myötätuntoinen eikä vähättele kokemuksia. Mutta hienoa kuulla että se on mahdollista! On se täällä jo aikaisemmin todettu, että pitää uskaltaa vaatia itselleen hyvää hoitoa ja olla kärsivällinen, jos sitä ei heti löydy.
Kaikkea hyvää siulle ja kiitos viestistäsi!
21.09.2016 - 16:40
Sun blogi on yksiä suosikkejani nykyisin, koska puhut avoimesti asiasta, joka on sua kiusannut koko elämäsi. Tääkin merintä oli musta aika rankkaa luettavaa, koska se on tosielämää ollut sinulle ja monelle muulle. Ja tyylisi kertoa asiat ovat niin selkeät ja yksinkertaiset.
Oot tosi taitava! Odotan lisää innolla :)
22.09.2016 - 18:42
@Herainia: Voi Hera<3 Oot ihana. Kiitos tosi paljon ja toivottavasti voit hyvin :)
11.10.2016 - 12:59
Taas kerran onnistuit sanoittamaan (ja kuvittamaan) sen, miltä minusta tuntuu, mutta itse en löydä sille sanoja. Kiitos <3
17.10.2016 - 19:19
@Tiitu: aaw Tiitu oot ihana! :’D