Mitä nyt taas

sumusssa

10.12.2013 - 8:26 / KuningatarAlkoholi.

10 vastausta - “sumusssa”

Mikko Kirjoittaa:
10.12.2013 - 16:37

Hyh. :(

Itselläni ei ole onneksi ole koskaan ollut tuolla tavalla ahdistusta, vaikka nyt kulunut syksy on ollut tietyllä tapaa elämäni rankimpia ajanjaksoja.

Kuitenkin sitä pystyy samaistumaan siihen, että jotenkin ei ole sillä tavalla aina läsnä kuin haluaisi. Itselläni se on kuitenkin enemmän sitä, että tulee voimakas ulkopuolisen tunne syystä tai toisesta.

Mutta toivon mukaan tuo sinun olotilasi hälvenee edes vähäsen pois jo tämän vuoden puolella tai viimeistään seuraavan vuoden alussa, koska noissa fiiliksissä on inhottavaa elää. :/

Täältäpäin ainakin tsemppiä ja välittämisen tunteita sinnepäin! Ehkä jotain positiivista energiaa välittyy sähköisesti.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
10.12.2013 - 20:53

Mikko: Kiitos tosi paljon myötätunnosta :) Onneksi siinä vaiheessa kun postaan nämä sarjikset tunnetila on yleensä ehtinyt mennä ohi.

Ja paljon tsemppiä vaan sullekin! Selvisit syksystä, se on kuule aika hyvä saavutus :D toivottavasti ensi vuosi sujuu paremmin. Lähetän täältä kaukohalit<3

Jemppuliii Kirjoittaa:
10.12.2013 - 21:04

Eikäää! Tää sun blogi on ihan paras. En oikee tiiä mitä kommentoin, mut luin koko blogin läpi ja tää on ihan tosi hyvin toteutettu ja tät on kiinnostava lukee. On kauheeta mitä oot joutunu kokemaan, mut onneks voit purkaa tänne blogii sun ajatuksia ja tällai. Mut en oo ennen oikeesti törmänny tällasee, oli kiva nähä välil vähä erilaista blogia. Tsemppiäää <3

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
10.12.2013 - 21:21

Voi Jemppuliii, jätit aivan ihana kommentin :’D Kiitos tosi paljon! Imartelevaa, et mun jutut on niin kiinnostavia että jaksoit lukee kaikki postaukset läpi.
Lämpimiä haleja ja tsemppiä sullekin!<3

Vili Kirjoittaa:
10.12.2013 - 21:26

Mulla ahdistus ei ONNEKS oo unohteluna oireillu, vaikka on se sitte tänäki syksynä muuten sitte kiusannu.. Tsemppiä!

ps. on jo tietyl tapaa huvittavaa se et kattelen su blogia melkee päivittäi että tiedän et miten SULLA menee vaikkei se ny totuutta aina varmasti anna .. :’D oon aika creepy

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
10.12.2013 - 21:36

Vili: Apua miten sä oot näin ihana?? :D Et oo kuule yhtään creepy. Tunnustan, että olen itsekin niitä, jotka saattavat käydä jopa useamman kerran päivässä stalkkailemassa jotain kivaa blogia :3

On tosi ihana tietää, että jotakin oikeasti kiinnostaa niin paljon mitä mulle kuuluu :’) Tsemppiä sullekin! *hali* <3

Twi Kirjoittaa:
12.12.2013 - 19:30

TÄMÄ! Mä olen monta viikkoa potenut suunnatonta syyllisyyttä ja alemmuudentunnetta ja tuntenut itseni kertakaikkisen tyhmäksi, kun mun pää ei vaan toimi! En pysty ottamaan ohjeita vastaan suusanallisesti, koska unohdan kaiken nanosekunnissa. Mun pitää kirjoittaa ohjeet ylös sitä mukaa, kun niitä mulle kerrotaan. En muista sanoja ja joudun pysähtelemään omien puheideni välissä. Hukkaan kaiken ja unohdan loput. Tekisi mieli avata kallonsa ja ravistella omia aivojaan, että toimikaa nyt taivahan tähden, aaargh.

Lohdutit mua taas, kiitos! Jotenkin toisen kokemuksia peilaamalla on niin paljon helpompi tajuta, mistä tässä on kysymys. Omalla kohdallaan sitä alkaa herkästi ruoskimaan itseään, että no mä nyt vaan oon tyhymä.. Nyt muistin taas, ettei tässä ole älykkyysosamäärästä kysymys, vaan ylikuormittumisesta: kun menee niin paljon energiaa ahdistuksen kannattelemiseen, alkaa muistaminen ja keskittyminen herpaantua..

Tsemppiä!!

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
12.12.2013 - 22:47

Twi!<3 Tosi ihana kuulla, että onnistuin taas lohduttamaan sinua :'D Hienoa että näistä raapustuksista on jotain hyötyä.
Paljon tsemppiä sullekin!

Susanna Kirjoittaa:
13.02.2015 - 2:17

Mulla on epävakaan ja turvattoman lapsuuden vuoksi kehittynyt epävakaa persoonallisuushäiriö, johon liittyy paljon niitä tuntemuksia, josta sä oot bloggaillu. Paljon epätoivoa, ahdistusta, vihaa, tyhjyyttä ja pelkoa sekä vainoharhaa, jotka kaikki kietoutuu hylätyksi tulemisen ja kuoleman pelon ympärille. (Ja elämän pelon ympärille).

Mulla on usein (varsinkin stressaantuneena) näitä kuvailemiasi poissaolevia olotiloja, joissa olen fyysisesti paikalla, mutten henkisesti. Muisti pätkii usein ja tunnen itseni epätodelliseksi, olemattomaksi enkä esimerkiksi tunnista itseäni peilistä tai ympäristöä jossa olen. Nämä kokemukset nimettiin psykologilla dissosaatiohäiriön oireiksi.

Dissosaatiohäiriö syntyy usein traumaperäisen kokemuksen seurauksena, koska mieli pyrkii suojelemaan itseään voimakkailta ja kivuliailta tunnetiloilta. Alkoholistin lapsena eläminenhän on tunnetusti kokonaisuudessaan aika traumaattista.

Oot muuten tosi hyvin kuvannu näitä kaikkia tunteita ja tilanteita, joiden kanssa alkoholistin läheiset joutuu painimaan. Jatka samaan malliin. Oon ilonen, että löysin sun blogin.

T. Helsingistä pohjoseen opiskelemaan muuttanu (mahdollisimman kauas pois kotoota)

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
13.02.2015 - 20:39

@Susanna: Jep. Vaikka dissosiaatio onkin puolustusmekanismi, jolla ihmismieli suojelee itseään, se on pitkällä aikavälillä melko tuhoisa. Alamme karanneen ilmapallon tavoin levitoida yhä kauemmaksi omasta kehostamme. Se on kyl pelottavaa, jos ei enää meinaa tunnistaa omaa peilikuvaa. Joku ihan outo tyypi katsoo takaisin..

Ihanaa, että löysit tänne. Paljon tsemppiä Susanna ja suuri halaus<3 Toivottavasti helpottaa ajan kanssa, edes vähän.

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus