Mitä nyt taas

chill pill~

2.07.2014 - 18:19 / KuningatarAlkoholi.

6 vastausta - “chill pill~”

Hooam Kirjoittaa:
8.07.2014 - 21:04

Olen tässä pohtinut, miksi juuri tämä juttu ei ole saanut vielä yhtään kommenttia.
Ehkä pillerit ovat hivenen astetta ”kovempi” juttu tai sitten olet onnistunut kiteyttämään pilleri-ongelman niin erinomaisesti, että on vaikeaa aloittaa keskustelua, arvoisa Kuningatar!
Lääkkeet ovat muutenkin aika herkkä paikka länsimaisille. Pillerit parantavat kaiken. Kävelet apteekkiin ja voit ostaa sen vaikka tyhjäksi. Kipulääkettä on naurettavan helppo saada ja jopa henkisiin ongelmiin on lääkitys. En sano, etteivät ne toimi – sanon vain, että niitä on naurettavan helppo saada käsiinsä ja käyttää väärin!

Huomasin, miten helppoa reseptien saaminen on, kun minulla oli muutama kuukausi takaperin todella rankka flunssa/nuha/poskiontelontulehdus. Lääkärille riitti oma diagnoosini. ”Tähän kyllä pitäisi ottaa röntkenet sinun poskionteloista”, lääkäri taisi sanoa. ”Että tietäis varmasti… Mutta kyllä minä sulle reseptin kirjuutan!”
Hän vain iski reseptin kouraan ja patisti apteekkiin.
Tietenkin antibiotit ovat ihan eri asia kuin mielialalääkkeet tai muut aikuisten oikeasti vahvat tabletit – periaate on se, että pillereitä annetaankin meille paljon helpommin.

Onko siis ihme, että päihde-ongelmaiset/huonossa jamassa olevat käyttävät hyväkseen vahvojen lääkkeiden saamisen ”helppoutta”.
On sääli, että tiedän jopa henkilökohtaisesti erään, joka oli riistänyt henkensä lääkkeiden avulla.

—
Ajattelin vain kirjoittaa jotain, jotta tämä teksti ei näyttäisi niin yksinäiseltä. :D

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
9.07.2014 - 7:57

@Hooam: Haha tämä teksti tosiaan uhkasi jäädä vähän yksinäiseksi! :D Kivaa että sinä kommentoit<3
Ehkä nämä reseptilääkkeet on tosiaan sellainen aihe, joka ei ole ihmisille samalla tavalla tuttu kuin alkoholi. ''Astetta kovempi juttu'', kuten sanoit.

Kipulääkkeet ja mielialalääkkeet ovat tärkeitä ja ovat pelastaneet monen ihmisen hengen. Monille se mahdollistaa sen, että he voivat elää edes jokseenkin normaalia elämää. Mut välillä tuntuu silti et niitä määrätään aika helposti eikä oikein tarjota oikein mitään vaihtoehtoja tueksi. En tiedä. En itse käytä kumpiakaan, joten en voi sanoa että olisin ekspertti tässä aiheessa :/

Mut enivei, ihanaa kun kommentoit, Hooam. Sun juttuja on aina kiva lukea ^^

Slothking Kirjoittaa:
6.08.2014 - 10:51

Erikoisena toi viimeinen kohta jäi mieleeni sen takia koska minun äitini tosiaankin heitti lusikan nurkkaan kaikenmaailman kolmiolääkkeillä ja puolilekallisella kossua parisen vuotta sitten.
Hän tosiaankin sai erinäisiä lääkkeitä ”unettomuuteen” ja maanis-depressiivisuuteen, vaikkakin kaikki hänen ongelmansa aivan varmasti johtui alkoholismista.

Tämä on hyvä blogi jossa selitetään harvinaisen hyvin mitä alkoholistin kanssa kasvanut on päässyt iloitsemaan. Monesta kohtaa olen löytänyt tuttuja tapahtumia.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
6.08.2014 - 20:34

@Slothking: Osanottoni äitisi puolesta! Tämä oma pelkoni on valitettavasti toteutunut kohdallasi, ja kaipa monen muunkin kohdalla. En ole tilastoja katsellut, mutta luulisi sekakäyttäjien kuolleisuuden olevan melko korkealla. Huokaus.

Kiitos tosi paljon kehuista ja iso hali<3
Ja kiitos kun luet!

maj Kirjoittaa:
17.02.2015 - 1:49

Luin koko blogisi läpi. Ja itkin. Itkin niin paljon.
Olen hyvin samanlainen kuin sinä. Isäni kuoli alkoholiin ollessani pieni. Äitini oli yksinhuoltaja, ja äitillä oli vaikeaa. Äitiä piti varjella kaikelta pahalta.
No, tosin verrattuna sinuun tunnen olevani vielä surkeampi. Tunnen ahdistuksen ja surkeuden aina, jatkuvasti. Kun sitä toivoa ei enää ole, ei koulusta valmistumisesta, ei korkeakoulupaikasta, ei työpaikasta, ei lääkkeistä, ei terapian toimivuudesta, ei normaalista perheestä niin huomaa antavansa sille tyhjyydelle vallan. En mä kuitenkaan saa mitään aikaiseksi, miksen mä jois tänään? Mua ahdistaa, miksi mä en ottaisi bentsoa? Ei tää bentso toiminut, entä jos joisin pari siideriä päälle?
Ja sitten helpottaa hetkeksi. Ja siksi pieneksi hetkeksi herää toivo. Ehkä tää tästä, kyllä mä pystyn olee ihmisten kanssa! Mä pystyn tekee nää koulutehtävät! Mä pystyn tähän!
Ja kun se vaikutus laskee, saat muistutuksen. Sä et ole niin kuin muut, et sä pysty opiskelemaan.
Kun tuskailet sitä miksi sulla oli aamulla vain yksi lusikka, joku sun ”kaveri” tarraa siihen heti kiinni.
”Ai, vaan yks lusikka? Kato mulla ois tälläsii lusikoita, kato ei tarvi paljoo, sit sä jaksat”
Ja kun sä tarpeeksi kauan sitä mietit, kun sulla on tarpeeksi niitä rästejä, sä toimit vastoin kaikkea aiempia periaatteitasi.
Ja mitä ihmettä, se toimii! Siis mullahan on ihan vitusti näytä lusikoita? Ei voi olla totta! Woohoo!
Ja sit sä tiskaat, sit sä peset pyykit, sit sä juttelet facessa kavereille, ja hei sä sähä näytät ihan VITUN HYVÄLLE pakko ottaa SELFIE! ja tää menee muuten instaan! ja sit sä hei joo nii ne rästit, sä alat kirjottaa mut hei täs ois tällänen mielenkiintoinen näkökulma mä voisin vähä tästä kirjottaa ja hei siis mitäs tos joo pitäskö pestä se vessa nyt ku sattuu olee energiaa pitäs käyä kaupas joo mä käyn nyt kaupas ja soitan samalla sinne hammaslääkärii et sais sen ajan varattua ja sit nii sinne kauppaa nyt mitäs mä tulinkaa ostaa no jos ostan vaikka.. no hei mähä kyl tarviinki uuden paidan! nää on tosi halpoi mä otan nää ei kyl jää rahaa mut eihä mul oo nälkäkää..”

Ehkä mä vielä vähän toivon et musta tulis vielä normaali. Musta tulis se ihana äiti, mulla ois ihana mies ja me oltais maailman parhaat vanhemmat. Mulla ois hyvä koulutus, kiva koti ja ikioma pikkuauto! Ja kauniit hiukset.
Ja mun lasten ei tarvitsisi kirjoittaa näitä tunteita nettiin. Mun lapset sais olla lapsia.
Mä niin toivon.
Tai sit mä vaan avaan ton viinapullon.
Ne lainalusikatki täytyy maksaa takas.

Kiitos mahtavasta blogista.

KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:
17.02.2015 - 17:20

@maj: Voi maj! Voisinpa halata sinua. Tämä oli todella koskettava viesti. Olen pahoillani, että olet näin synkässä tilanteessa. Mulla on aivan samat toiveet kuin sulla; olla perhe, olla tutkinto, olla lusikoita, olla ’normaali’. (Ja hyvät hiukset ois myös iso plussa; mulla on todella ohuet ja hauraat hiukset.) Tuntuu niin epäreilulta, että muut voivat vain ELÄÄ eikä heidän tarvitse edes kummemmin miettiä näitä asioita, ne ovat monelle itsestäänselvyyksiä. Samaan aikaan itse rämpii mudassa päivästä toiseen.

Itsekin haluaisin vain lopettaa ajttelun ja stessailun, korkata se viinapullo. Se olisi niin helppoa ja se tuntuisi niin hyvältä!(ainakin jonkin aikaa).

Toivon sinulle toivoa, maj. Se on vaikeaa, hyvin vaikeaa jaksaa toivoa, mutta niin kauan kuin toivoa on edes hitusen jäljellä niin asiat voivat vielä muuttua. Et ole yksin, ja jos ikinä haluat jutella jonkun kanssa niin minulle voi kirjoittaa, kuuntelen mielelläni kuningatar.alkoholi@gmail.com

Todella suuri, lämmin, toivontäyttämä halaus<3

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus