Mitä nyt taas » Blogin arkisto » te pienet enkelini

te pienet enkelini

8.02.2014 - 10:26 / KuningatarAlkoholi.




13 vastausta - “te pienet enkelini”

  1. Mussu Kirjoittaa:

    ;___; Aika hiljaseks vetää tämmönen.

  2. Hooam Kirjoittaa:

    @Mussu, olen samaa mieltä. Se, että lapsen on pitänyt oppia ottamaan vastuuta, huolehtimaan aikuisesta vetää kyllä hiljaiseksi. :( Mutta joissakin perheissä näin se menee. Aikuisen ja lapsen roolit vaihtavat paikkaa – eikä lapsi saa olla lapsi.

    Rakas kuningatar, toivottavasti sulla riittää myös hyviä asioita elämässäsi. Ansaitset niitä kyllä sylikaupalla ♥

  3. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Mussu & @Hooam:
    Apua toivottavasti en masenna ketään liikaa näillä :D Mut tosiaa, näin se on monissa perheissä. Lasten pitää kasvaa aikuisiksi aika nopeesti.
    Älkää musta kuitenkaan huolestuko, kyl mun elämässä on paaaljon kivoja juttuja. Tää blogi on vaan se paikka jossa käsittelen näitä synkempiä asioita.

    Toivottavasti teilläkin on elämässä paljon kivoja asioita<3

  4. Jatta Kirjoittaa:

    ei sais nauraa… kamalaa mut teet tästä jotenkin niin.. söpöä mitä se ei kyllä ole :|

  5. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Jatta: LOL :DD

    Oikeastaan ihan hyvä. Tää blogi on aika harmaa ja vakava joten kiva kuulla et se voi siti huvittaa jotain (ja joo tää mun piirrostyyli nyt toistaiseksi on sitä mitä on :’D)

  6. Lek Kirjoittaa:

    Muistan, kun kerran jouduin pesemään olohuoneen maton isän oksennettua sille sohvalta kännissä ja äiti oli yövuorossa. Seuraavana päivänä sain lähinnä moitteita äidiltä, koska olin puhdistanut sen väärin.

  7. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Lek: voih, tutulta kuulostaa kyl :( Itse ajattelin et voisin joskus jälkeenpäin nauraa näille tapauksille mut…ei kyl naurata ees näin monen vuoden jälkeen

    *hali*

  8. Leviathan Kirjoittaa:

    Siivoilemaan olen itsekkin joutunut,ja välillä teki mieli vetää mopinvarrella selkään pöntöllä örisevää juoppoa/tai juoppoja. Siinä ajatteli että miksi mun pitää tehdä tämmöstä. Siivota aikuisten ihmisten, joiden pitäis minusta huolehtia, jälkiä ja sotkemisia.

    Sitten eräänä kauniina päivänä, kun taas kerran juhlinta ja örvellys sai kummatkin sammumaan tiedottomassa tilassa lattialle samaan kasaan,soitin paikalle ambulanssin ja näytettyäni ambulanssin miehistölle lattialla tiedottomana makaavat alkoholistit, poistuin talosta jota olin kodiksi yrittänyt mieltää.

    Näin minun mielestäni meidän alkoholistien lasten pitäisi lopulta tehdä, jättää itsetuhoiset läheisemme ja toivoa heidän itse heräävän auttamaan itseään.
    Me emme sitä voi heidän puolestaan päättää, eikä se ole edelleenkään meidän syymme jos he eivät päihteiden liikakäytölleen mitään ratkaisua halua saada aikaan.
    Ihmisen elämää ei voi toisen puolesta toinen elää.

    Se on mahdotonta.
    Siinä sotkussa tuhoutuu lopulta itsekkin juopon mukana.

    Julmaltahan se varmastikkin tuntuu jättää sairaat oman onnensa nojaan. Mutta juoppo ei herää auttamaan itseään ennenkuin on pohjalle joutunut ja selkä seinää vasten, kertakaikkiaan.

    Ja jotkut eivät vielä sittenkään herää auttamaan itseään.
    Mutta sekään ei ole meidän juoppojen lasten syytä.

    Tää sun blogis on ajatuksia herättävä. Kerrankin joku uskaltaa kertoa asiat kaunistelematta, sellaisina kuin ne ovat.
    Toivoisin alkoholistienkin löytävän näitä tekstejä lukemaan. Saisivat vähän ajateltavaa siitä miltä lapsista tuntuu vanhempien kännäilyt.

    Aurinkoa elämäsi poluille,
    Leviathan

  9. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Leviathan: Näinhän se on. Meidän täytyy laittaa itsemme ja oma hyvinvointimme etusijalle. Jossain vaiheessa on pakko yrittää irrottautua alkoholistista, vaikka vaikeaahan se on. Lapsia on niin helppo manipuloida ja uhkailla, että suurin osa uskaltaa lähteä vasta aikuisiällä.

    Tsemppiä, rakas Leviathan. Kiitos kun olet niin ihana<3

  10. Ulla Kirjoittaa:

    Peitellyt olen minäkin. Lattialla makaavaa isääni. Nukkumaan uskalsi vasta pitkään sen jälkeen, kun kolistelu oli lakannut. Surullista. Lapsena minulla ei ollut vaihtoehtoa.

  11. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Ulla: Juu se kolistelu sai aina huolestumaan. Toinen pelko oli et äiti sammuis palava tupakka kädessä :/

  12. Windi Kirjoittaa:

    Kiitos ihanasta blogistasi. En tiedä mitä kautta tämä eteeni internetin kiehtovassa maailmassa tuli, mutta en ole katunut löytöäni. Ahmin blogin sisällön samantien. Sinulla on upea tyyli ilmaista asiat ja tilanteet ja tunteet, jotka ovat ah niin monille meistä tuttuja. Älä missään tapauksessa muuta tyyliäsi vaikka jotkut saattaisivat kritisoida tai toivoa iloisempia aiheita. Olen itse 23-vuotias ja isäni oli alkoholisti. Hän menehtyi pari vuotta sitten 55-vuotiaana ja syynä oli mikäpä muukaan kuin viina ja sen mukanaan tuomat sairaudet. Nyt minulle on tullut elämässäni aika alkaa käsitellä näitä asioita ja toipua ja jatkaa elämää parempaan suuntaan. Olet todella hieno esimerkki meille lukijoille rohkeudesta. Kiitos paljon tämän blogin pitämisestä. Tästä saa paljon lohtua ja muistutusta siitä ettei me olla yksin näiden asioiden kanssa. Voimia sulle sille tielle minkä oot valinnu kuljettavaksi.

  13. KuningatarAlkoholi Kirjoittaa:

    @Windi: Ihanaa, että näin kivoja kommentteja jättävä ihminen eksyi blogiini! :D Kiitos tosi paljon kehuista, vau. Aivan ihanaa kuulla, että saat lohtua jutuistani ja että tykkäät tyylistäni<3

    Kiitos myös siitä, että kerroit tarinaasi! Harmi, että sillä on surullinen loppu (isäsi kannalta), mutta toivottavasti sä saat sen hyvän elämän ja onnellisen lopun, jonka ansaitset :) Paljon, paljon voimia ja rohkeutta sulle! Et ole yksin *hali*

Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus



Heipparallaa! Täällä asustaa parikymppinen opiskelijapoloinen. Blogini sisältää pääosin terapeuttista taiteilua. Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen~ kuningatar.alkoholi@gmail.com

Arkisto

Kategoriat

Linkit

helmikuu 2014
ma ti ke to pe la su
« tammi   maalis »
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
2425262728